huh huh.. viime kirjoitus kerrastani onkin taas aikaa kamalasti. melkein vuosi.. jee olempa aktiivinen. no ei oikeastaan. ei se aktiivisuuden puutetta oo. En vain ole kyennyt kirjoittamaan ja se on rehellinen totuus asiaan. masennus on vaivannut pahasti ja kaikki yritykset kirjoittaa mitään, jopa tätä blogiani, ovat kuolleet yrityksiin. joten jei, kiva kiva. näin minulla siis taas menee.. Mutta mutta koitan nyt saada pientä muutosta siihen vaikka en odotakkaan että elämässäni olisi mitään suuria tapahtumassa. tai no oikeastaan kirjoitan koska ne kai tavallaan tapahtuivat jo. kaksi asiaa olisi jooista kertoa ja joihin perehdyn nyt
ensimmäiseksi olisi tuo koulu puoli. Eli kuten aikaisemmassa tekstissä sanoin, kouluni olisi pitänyt olla kaksi vuotinen, koska olen käynyt lukion ja saan sitä kautta hyväksi lukuja. Mutta eipä mennyt ihan niin. kuten aikaisemmassa kirjoituksessani mainitsin, koin pienen hermoromahduksen vuosi sitten ja se vaikutti kouluuni. joten se siis siirtyi kolmannelle vuodelle, joka lähti oikeastaan hyvin liikkeelle, kunnes taas tapahtui jotain. Ensimmäisen jakson olin vielä voimissani ja viimeistelin jopa silloin päättötyötäni iloisin mielin. Kunnes jei, koneeni päätti tehdä äkkikuoleman ja huh kaikki koulutyöni tuhottu. Eli lähes valmis päättötyö taivaan tuuliin. No vähemmästäkin masentuu ja tuskastuu. JA tämä sitten tietenkin vaikutti koko elämääni täysin. Koulu ei enää niin kiinnostanut kun kaikki näkemäni vaiva meni hukkaan. unirytmini sekoisi täysin niin että nukuin lähes koko päivän ja valvoin koko yön melkeimpä. rehellisesti tuossa vaiheessa mikään ei minua kiinnostant ja melkein puoli vuotta kului tuohon tahtiin välittämästä edes kämpän kunnosta paljoakaan.
no tuohon tuli sitten muutos koulun ja vanhempien suunnalta kun menin viime palaveriin sen suhteen mitä pitäisi asian suhteen tehdä. Itsellenikin se oli varsinainen herätys kuopan pohjalleni. Vaihtoehdot olivat seuraavat, joko jätän koulun tähän eli en saa papereita ja ei ole ammatillista koulutusta. tai käyn koulun loppuun. Koulun loppuun käynti edellytti sitä että en ole kertaakaan poissa taikka saan kelalta kivat vaateet saada opintotuet takaisin viimeisen kolmen vuoden ajalta. No sehän sitten herätti minut ja päätin ottaa viime hetket vakavasti ja koettaa parhaani koulun suhteen. Palaveri pidettiin ennen hiihtolomaa ja sovittiin että loman jälkeen tulisin kouluun. Ja näin teinkin. Ja hiihtolomastani kerron hieman enemmän myöhemmin.
Jatkakseni koulusta. Loman jälkeen menin kouluun hieman mietteliään oloisena että mitähän minulla on edessäni. Onneksi siellä oli muutama tuttu kakkos vuoden opiskelija ravintolan puolella joten en ollut ihan täysin yksikseni siellä ja tutustuimpa tuon muutaman viikon aikana muutamaan uuteenkin tyyppiin. yhtenä mainittakoon topi. Topiin tavallaan tutustuin jo kakkos vuonna mutta hän vaikutti hieman hiljaiselta ja etäiseltä tyypiltä. Semmoiselta parikymppiseltä hevari tyypiltä, punaisine pitkinen letteineen. No olihan se yllätys kuulla että poika onkin vasta 17 vuotta :D täyttää kahdeksantoista syksymmällä. Että jee, ulkonäkö voi todellakin pettää välistä. Mutta ei siinä, mukava tyyppi ja on kiva löytää joku toinenkin joka harrastaa roolipelausta :) siis kavereideni lisäksi :D
Mutta joo, eli kouluni alkoi uusin voimin sillä että olin kaksi viikkoa koulun ravintolan keittiössä niissä hommissa mihin opettaja sattui käskemään. ja sen jälkeen kaksi viikkoa pakersin päättötyöni parissa jonka jouduun aloittamaan täysin alusta. Mutta parempi niin. tämän ansiosta tein työstäni erilaisen ja sain paljon positiivista palautetta niin opettajilta kuin oppilailtakin. Nyt olen saanut päättötyöni valmiiksi ja vienyt sen jo koulun kirjastoon kansitettavaksi, eli se puoli on osaltani hoidettu kokonaan pois. nyt viime viikon keskiviikkona, 12. päivä tein myös viimeiset näyttöni koulutukseni suhteen ja toivon että niistä tulisi edes hyväksyttävä numero. Vaikka olenkin ollut luokkani parhaimmistoa ja vaikka tuo saamani herätyssoitto sai minut yrittämään parhaani, ei tuo näyttöpäivä kuitenkaan mikään paras ollut ja nyt minulle riittää numeroksi jo se ykkönenkin. mutta sen saan tietää vasta maanantaina koska opettajan kokous esti opettajaa antamasta arviointiani näyttöpäivänäni. Joten sitä odotellessa. Mutta mikäli se menee läpi, on kouluni sitten lähes valmis siltä osin ja tarvitsee minun vain olla koulussa päättäjäisiin asti jotka ovat näillä näkymin 4.6 :3
Ja nyt siihen toiseen asiaan joka tapahtui tuossa hiihtolomalla. Eli olin päättänyt hiihtolomakseni mennä ystäväni Tzinin luokse koska hän oli ollut viime aikoina allapäin lemmikkinsä pois menon vuoksi ja halusin piristää nuorta neitoa. Reissuani edeltävällä viikolla sitten juttelimme ja jotenkin puheen aiheeksi tuli seurustelu meidän kahden välillä mutta päätimme molemmat että odottaisimme sen suhteen kuitenkin vielä. Että tämä tapaaminen oli vain ystävien välillä vaikka Tzini vaatikin että saisi nukkua kainalossani, enkä kyllä voinut sitä häneltä kieltää yhtään.
No reissu oli pitkä ja vaativahko, minulla kun on ystäviä ympäri suomea ja vähän muuallakin :3 mutta reissu oli kyllä sen arvoinen. Tzinin vanhemmat olivat mielenkiintoisia mutta mukavia tyyppejä, eikä minun olisi tarvinnut jännittää yhtään mutta kai se on vaan normaalia. Tzini oli onnekseni iloinen tulostani ja se oli myös minusta mukavaa. Ensimmäinen yö vain oli kaikkea muuta kuin mitä olin odottanut. Kaipa me molemmat olimme nukkumaan mennessämme hieman ujoja koska kumpikaan ei maininnut mitään tzinin kainalossa nukkumisesta. itse siinä makasin selälläni ja Tzini taas selkä minuun päin. En tiedä kauanko siinä makasimme kunnes neiti kääntyi ja julisti aika vaativalla äänellä että tahtoi nyt nukkua kainalossa. Enkä minä sitä häneltä voinut kieltääkkään. Joten päästin neidon kainalooni ja etsimme hyvää asentoa. sitten en kyllä täysin muista mitä tapahtui mutta luulen antaneeni ystävälleni lohduttavia suukkoja kasvoille. Ja joista yksi sitten eksyi suupieleen ja seuraava huulile. tai seuraavat parikin. en muista niin tarkasti ^^'' Mutta sen muistan kuinka Tzini sanoi "ettei minun pitänyt tehdä moista." ja muistan itse vastanneeni että "ei pitänyt ei, mutta joskus näitä vain tapahtuu" tai jotain sinne päin ^^'' mutta tämä taas johti sitten siihen että aikaisemmat seurustelupuheet tulivat taas esiin ja lopputuloksena aloimme seurustelemaan. Meillä tuli viikko sitten 2kk täyteen ja hyvin tuntuu menevän :) tokihan tuo välimatka on välillä rasittava mutta hyvää kannattaa odottaa :) meillä on ollut puhetta että Tzini tulisi valmistujaisiin jota odotan kyllä innolla :)
Mutta tässäpä tämän hetkiset kuulumiset elämääni.. ehkäpä piakkoin uutta tekstiä tulossa..
ensimmäiseksi olisi tuo koulu puoli. Eli kuten aikaisemmassa tekstissä sanoin, kouluni olisi pitänyt olla kaksi vuotinen, koska olen käynyt lukion ja saan sitä kautta hyväksi lukuja. Mutta eipä mennyt ihan niin. kuten aikaisemmassa kirjoituksessani mainitsin, koin pienen hermoromahduksen vuosi sitten ja se vaikutti kouluuni. joten se siis siirtyi kolmannelle vuodelle, joka lähti oikeastaan hyvin liikkeelle, kunnes taas tapahtui jotain. Ensimmäisen jakson olin vielä voimissani ja viimeistelin jopa silloin päättötyötäni iloisin mielin. Kunnes jei, koneeni päätti tehdä äkkikuoleman ja huh kaikki koulutyöni tuhottu. Eli lähes valmis päättötyö taivaan tuuliin. No vähemmästäkin masentuu ja tuskastuu. JA tämä sitten tietenkin vaikutti koko elämääni täysin. Koulu ei enää niin kiinnostanut kun kaikki näkemäni vaiva meni hukkaan. unirytmini sekoisi täysin niin että nukuin lähes koko päivän ja valvoin koko yön melkeimpä. rehellisesti tuossa vaiheessa mikään ei minua kiinnostant ja melkein puoli vuotta kului tuohon tahtiin välittämästä edes kämpän kunnosta paljoakaan.
no tuohon tuli sitten muutos koulun ja vanhempien suunnalta kun menin viime palaveriin sen suhteen mitä pitäisi asian suhteen tehdä. Itsellenikin se oli varsinainen herätys kuopan pohjalleni. Vaihtoehdot olivat seuraavat, joko jätän koulun tähän eli en saa papereita ja ei ole ammatillista koulutusta. tai käyn koulun loppuun. Koulun loppuun käynti edellytti sitä että en ole kertaakaan poissa taikka saan kelalta kivat vaateet saada opintotuet takaisin viimeisen kolmen vuoden ajalta. No sehän sitten herätti minut ja päätin ottaa viime hetket vakavasti ja koettaa parhaani koulun suhteen. Palaveri pidettiin ennen hiihtolomaa ja sovittiin että loman jälkeen tulisin kouluun. Ja näin teinkin. Ja hiihtolomastani kerron hieman enemmän myöhemmin.
Jatkakseni koulusta. Loman jälkeen menin kouluun hieman mietteliään oloisena että mitähän minulla on edessäni. Onneksi siellä oli muutama tuttu kakkos vuoden opiskelija ravintolan puolella joten en ollut ihan täysin yksikseni siellä ja tutustuimpa tuon muutaman viikon aikana muutamaan uuteenkin tyyppiin. yhtenä mainittakoon topi. Topiin tavallaan tutustuin jo kakkos vuonna mutta hän vaikutti hieman hiljaiselta ja etäiseltä tyypiltä. Semmoiselta parikymppiseltä hevari tyypiltä, punaisine pitkinen letteineen. No olihan se yllätys kuulla että poika onkin vasta 17 vuotta :D täyttää kahdeksantoista syksymmällä. Että jee, ulkonäkö voi todellakin pettää välistä. Mutta ei siinä, mukava tyyppi ja on kiva löytää joku toinenkin joka harrastaa roolipelausta :) siis kavereideni lisäksi :D
Mutta joo, eli kouluni alkoi uusin voimin sillä että olin kaksi viikkoa koulun ravintolan keittiössä niissä hommissa mihin opettaja sattui käskemään. ja sen jälkeen kaksi viikkoa pakersin päättötyöni parissa jonka jouduun aloittamaan täysin alusta. Mutta parempi niin. tämän ansiosta tein työstäni erilaisen ja sain paljon positiivista palautetta niin opettajilta kuin oppilailtakin. Nyt olen saanut päättötyöni valmiiksi ja vienyt sen jo koulun kirjastoon kansitettavaksi, eli se puoli on osaltani hoidettu kokonaan pois. nyt viime viikon keskiviikkona, 12. päivä tein myös viimeiset näyttöni koulutukseni suhteen ja toivon että niistä tulisi edes hyväksyttävä numero. Vaikka olenkin ollut luokkani parhaimmistoa ja vaikka tuo saamani herätyssoitto sai minut yrittämään parhaani, ei tuo näyttöpäivä kuitenkaan mikään paras ollut ja nyt minulle riittää numeroksi jo se ykkönenkin. mutta sen saan tietää vasta maanantaina koska opettajan kokous esti opettajaa antamasta arviointiani näyttöpäivänäni. Joten sitä odotellessa. Mutta mikäli se menee läpi, on kouluni sitten lähes valmis siltä osin ja tarvitsee minun vain olla koulussa päättäjäisiin asti jotka ovat näillä näkymin 4.6 :3
Ja nyt siihen toiseen asiaan joka tapahtui tuossa hiihtolomalla. Eli olin päättänyt hiihtolomakseni mennä ystäväni Tzinin luokse koska hän oli ollut viime aikoina allapäin lemmikkinsä pois menon vuoksi ja halusin piristää nuorta neitoa. Reissuani edeltävällä viikolla sitten juttelimme ja jotenkin puheen aiheeksi tuli seurustelu meidän kahden välillä mutta päätimme molemmat että odottaisimme sen suhteen kuitenkin vielä. Että tämä tapaaminen oli vain ystävien välillä vaikka Tzini vaatikin että saisi nukkua kainalossani, enkä kyllä voinut sitä häneltä kieltää yhtään.
No reissu oli pitkä ja vaativahko, minulla kun on ystäviä ympäri suomea ja vähän muuallakin :3 mutta reissu oli kyllä sen arvoinen. Tzinin vanhemmat olivat mielenkiintoisia mutta mukavia tyyppejä, eikä minun olisi tarvinnut jännittää yhtään mutta kai se on vaan normaalia. Tzini oli onnekseni iloinen tulostani ja se oli myös minusta mukavaa. Ensimmäinen yö vain oli kaikkea muuta kuin mitä olin odottanut. Kaipa me molemmat olimme nukkumaan mennessämme hieman ujoja koska kumpikaan ei maininnut mitään tzinin kainalossa nukkumisesta. itse siinä makasin selälläni ja Tzini taas selkä minuun päin. En tiedä kauanko siinä makasimme kunnes neiti kääntyi ja julisti aika vaativalla äänellä että tahtoi nyt nukkua kainalossa. Enkä minä sitä häneltä voinut kieltääkkään. Joten päästin neidon kainalooni ja etsimme hyvää asentoa. sitten en kyllä täysin muista mitä tapahtui mutta luulen antaneeni ystävälleni lohduttavia suukkoja kasvoille. Ja joista yksi sitten eksyi suupieleen ja seuraava huulile. tai seuraavat parikin. en muista niin tarkasti ^^'' Mutta sen muistan kuinka Tzini sanoi "ettei minun pitänyt tehdä moista." ja muistan itse vastanneeni että "ei pitänyt ei, mutta joskus näitä vain tapahtuu" tai jotain sinne päin ^^'' mutta tämä taas johti sitten siihen että aikaisemmat seurustelupuheet tulivat taas esiin ja lopputuloksena aloimme seurustelemaan. Meillä tuli viikko sitten 2kk täyteen ja hyvin tuntuu menevän :) tokihan tuo välimatka on välillä rasittava mutta hyvää kannattaa odottaa :) meillä on ollut puhetta että Tzini tulisi valmistujaisiin jota odotan kyllä innolla :)
Mutta tässäpä tämän hetkiset kuulumiset elämääni.. ehkäpä piakkoin uutta tekstiä tulossa..
